• Document: 1 TILASTOMENETELMIEN PERUSTEITA
  • Size: 241.86 KB
  • Uploaded: 2018-12-05 21:09:39
  • Status: Successfully converted


Some snippets from your converted document:

T211003 Sovellusohjelmat 3 op Tilastomenetelmien perusteita 1 TILASTOMENETELMIEN PERUSTEITA Insinööritieteissä suoritetaan usein erilaisia mittauksia tai kokeita, joiden tuloksena saadaan numeerisia havaintoaineistoja tutkittavasta ilmiöstä. Hyvinvointiteknologiassa mittauskohteena on usein ihminen, mikä tekee mittauksista ja niiden tulkinnasta erityisen haastavia. Numeerinen havaintoaineisto muodostaa tilastollisen kuvauksen ja analyysin lähtökohdan. Sitä seuraa muuttujien välisten riippuvuuksien etsiminen, ilmiöiden selittäminen ja kehityksen ennustaminen. 1.1 Otanta Perusjoukko eli populaatio on joukko, joka on tutkimuksen kohteena. Perusjoukkona voi olla esim. korkeasta verenpaineesta kärsivät, tietyn yrityksen asiakkaat, vuonna 2005 rekisteröidyt autot, tuotannossa syntyneet koneenosat, pörssissä noteeratut yritykset jne. Kokonaistutkimuksessa tutkitaan koko perusjoukko. Jos ei ole mahdollista tai kannattavaa tutkia koko perusjoukkoa, niin voidaan tutkia perusjoukon osajoukko. Jos tutkittavaa osajoukkoa voidaan perustellusti pitää edustavana, perusjoukko pienoiskoossa, niin sitä kutsutaan otokseksi. Sopivalla otantamenetelmällä pyritään varmistamaan otoksen edustavuus. Parhaiten edustava otos saadaan satunnaisuutta apuna käyttäen (arvonta). Edustavan otoksen avulla on mahdollista tehdä perusjoukkoa koskevia päätelmiä tietyn virhemarginaalin rajoissa. Copyright © Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö Hyvinvointiteknologia 2008 T211003 Sovellusohjelmat 3 op Tilastomenetelmien perusteita Jos poimitaan tutkimukseen ne perusjoukon alkiot, jotka ovat 'saatavilla', niin kyseessä on näyte eikä otos. Näytteen valitsija tai näytteen kohteet voivat toimia puolueellisesti, koska näytettä ei valita arpomalla. Esim. Katukysely. Keskellä päivää tehty haastattelu karsii työssäkäyviä vastaajia pois. Mittaaminen Tutkimusongelman kannalta kiinnostavat käsitteet pelkistetään mitattaviksi ominaisuuksiksi eli muuttujiksi. Mittaamalla muuttujien arvoja isolta joukolta tutkimusyksiköitä, saadaan tutkimusaineisto, jota voidaan edelleen käsitellä tilastollisin menetelmin. Tutkijaa kiinnostaa erityisesti muuttujan arvoissa esiintyvä vaihtelu tutkimusyksiköstä toiseen. Tarkastelun kohteena voi olla myös kahden tai useamman muuttujan yhteisvaihtelu. Syy-vaikutus -suhteita selviteltäessä puhutaan riippumattomista (selittävistä) ja riippuvista (selitettävistä) muuttujista. Riippumaton muuttuja on syy ja riippuva muuttuja on vaikutus. 1.2 Mitta-asteikot • Luokitteluasteikko o Luokittelussa tutkimusyksiköt jaetaan luokkiin. Tämän perusteella voidaan sanoa ovatko kaksi tutkittua yksikköä samanlaisia vai erilaisia mitatun ominaisuuden suhteen. o Esim. Vastaajat voidaan luokitella miehiin ja naisiin. Valmistetut tuotteet voidaan luokitella virheettömiin ja virheellisiin. Autot voidaan luokitella porrasperäisiin, viistoperäisiin ja farmarimallisiin. • Järjestysasteikko o Jos luokat voidaan järjestää yksikäsitteiseen suuruus, paremmuus tai muuhun järjestykseen, niin käytössä on järjestysasteikollinen mittaaminen. Copyright © Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö Hyvinvointiteknologia 2008 T211003 Sovellusohjelmat 3 op Tilastomenetelmien perusteita o Esim. Vastaajat voidaan jakaa iän perusteella ikäluokkiin. Ikäluokan mukaan vastaajat voidaan järjestää ikäluokan mukaiseen järjestykseen. o Esim. Digitaalikameroille voidaan Tekniikka-lehden testissä antaa 1-5 tähteä testimenestyksen perusteella. Kamerat voidaan järjestää tähtien lukumäärän mukaiseen paremmuusjärjestykseen. • Välimatka-asteikko o Jos ominaisuuden määrää voidaan mitata numeerisesti, niin kyseessä on välimatka-asteikollinen mittaaminen. Esimerkiksi lämpötila voidaan mitata lämpömittarin avulla. Välimatka-asteikolla mitatuille muuttujille on mielekästä laskea muuttujan arvojen erotuksia. Voidaan esim. sanoa, että tänään on 10 astetta lämpimämpi ilma kuin eilen. • Suhdeasteikko o Jos ominaisuutta mitataan numeerisesti siten, että ominaisuuden arvolla on yksikäsitteinen nollakohta, niin käytössä on suhdeasteikko. o Esim. liikevoitto euroina, vastaajan kuukausitulot ja tuotteen kestoikä ovat suhdeasteikollisia. 1.3 Tilastolliset tunnusluvut Aritmeettinen keskiarvo on keskiluvuista tunnetuin ja käytetyin. Keskiarvon käyttö edellyttää, että mitattava muuttaja on välimatka-asteikollinen tai suhdeasteikollinen. Tällaisia ovat esimerkiksi pituus, paino, ikä ja hinta. Keskiarvoa ei voi laskea muuttujille, jotka ainoastaan luokittelevat tilastoyksiköitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sukupuoli ja koulutus. Keskiarvo voidaan laskea sekä luokittelemattomasta että luokitellusta aineistosta.

Recently converted files (publicly available):